maanantai 2. syyskuuta 2013

Rullalaakeri

Rullalaakereita on erillaisia joista yleisimpiä ovat Kartiorullalaakeri, Tynnyrirullalaakeri, Kaksirivinen pallomainen rullalaakeri ja jaettu pallomainen rullalaakeri.


Kartiorullalaakeri:  soveltuu korkeille säteis- ja aksiaalikuormille. Aksiaalikuormien vastaanottamiseksi molemmista suunnista se tarvitsee käänteisesti asennetun laakerin parikseen samalla tavalla kuin viistokuulalaakerikin.



Tynnyrirullalaakeri: kompensoi kulmavirheitä ja soveltuu suurille, jopa iskumaisille säteiskuormille.




Kaksirivinen pallomainen rullalaakeri: soveltuu raskaisiin säteiskuormituksiin, sietää jopa iskja ja linjausvirehitä




Jaettu pallomainen rullalaakeri: on erikoissovellus kohteisiin, joissa asennuksesta aiheutava työ olisi kohtuuttoman hidasta.Jaettuja pallomaisia rullalaakereita käytetään ennen kaikkea kohteissa, joissa jakamattomien laakereiden vaihtotyö edellyttäisi kohtuuttomasti lisätöitä, kuten hammaspyörien ja kytkimien irrotusta tai käytön ja/tai pitkän akselilinjan purkamista. Koneiden ja laitteiden seisokkiaika lyhenee huomattavasti, kun alkuperäinen laakerointi korvataan huollon yhteydessä jaetulla laakerilla.



Rullalaakeri on laakeri, jonka kahden pyörivän pinnan välissä on metallisia rullia. Rullalaakeri kuuluu vierintälaakereiden ryhmään. Metallirullat muuntavat pintojen välisen liukukitkan vierintäkitkaksi; kun laakeripinnat pyörivät toisiinsa nähden eri nopeudella, rullat vierivät laakeripintojen välissä ja liukukitka muuttuu vierintäkitkaksi. Vierinnässä muodostuva kitka on pienempi kuin liukulaakerin liu'unnassa muodostuva kitka.

torstai 22. elokuuta 2013

Pneumatiikkaa

Sähkön kurssilla harjoittelimme ohjaamaan pneumatiikkasylintereitä sähköisesti monella eritavalla käyttäen rajakytkimiä ja erillaisia antureita.






Kuvassa kaksi sylinteriä sähköisillä kytkennöillä.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Ford Taunuksen "vetopuskuri"

Autopuolelta saatiin hommaksi tehdä Ford Taunukseen "vetopuskuri", joka tarkoittaa puskurin tilalle tulevaa vetosysteemiä. Työssä käytettiin montaa eri työstömenetelmää, joka teki siitä mielenkiintoisen tehdä. Tekijöinä jälleen kerran minä, Ville Kurtti ja Jesse Järvinen.


Työstövaiheita:

1. U-palkin sahaus
2. Kiinnikkeiden sahaus ja taivutus
3. Reikien poraus kiinnikkeisiin ja palkkiin, jonka jälkeen kiinnikkeet pultattiin palkkiin kiinni
4. Palkkiin polttoleikattiin reikä putkea varten
5. Putken hitsaus palkkiin


Oma-arvio lopputuloksesta:

Työ onnistui mielestäni hyvin, vaikka sitä pitikin jälkeenpäin vielä hieman hienosäätää! Kiinnikkeet olivat  liian lyhyet, mutta teimme uudet ja entistä paremmat Villen kanssa.


Lopputulos:


Taide ja kulttuurin projekti

Teimme taide ja kulttuurissa omalla osastollamme metalliset nopat. Tekijöinä olivat minä, Jesse Järvinen ja Ville Kurtti.


Työstövaiheita:

 Työ aloitettiin levyjen leikkauksella ja särmäyksellä.
 












Taivutetut levut sisäkkäin.













Levyt hitsattiin yhteen.

















Tähän malliin!

















Sen jälkeen saumat hiottiin tasaisiksi nauhahiomakoneella.

















Tulos näytti tältä.

















Noppien silmäluvut porattiin pylväsporakoneella.

















Sen jälkeen nopat hiekkapuhallettiin.

















Nopat hitsattuna yhteen.

















Nopat valmiina maalauksen jälkeen!

Levytöiden näyttö

1. Mitä tehtiin?

-Aiheena oli valmistaa peltimökki ja suunnitella siihen omat mitat valmiista kuvasta.


2. Millä tehtiin?

-Mökki valmistettiin pellistä ja siihen käytettiin montaa eri työstömenetelmää. Eli kyseessä oli monipuolinen työ.


3. Työstövaiheet:

1. Suunnittelu
2. Oikean kokoisten levyjen leikkaus levyleikkurilla
3. Ikkunanpaikkojen piirroitus
4. Ikkunoiden polttoleikkaus kaasulaitteistolla
5. Levyjen suoristus prässissä
6. Mökki koottiin hitsaamalla käyttäen MAG-hitsauslaitteistoa sekä kaasuhitsauslaitteistoa.


4. Miten onnistuin?

-Työ onnistui mielestäni kohtalaisesti eli parantamisen varaa löytyy ainakin joissain hitsaussaumoissa.





Tässä lopputulos!


Sorvin siirto

Tehtäväksi annettiin siirtää vanha rikkinäinen sorvi pois hallin nurkasta. Olimme saaneet siirtorullat avuksemme Sisulta.


Sorvin painavampi puoli nostettiin ensimmäiseksi tunkilla ylös.


 Ja rullat laitettiin tukevasti sen alle.



Sen jälkeen kevyempi puoli sorvista nostettiin ylös.




Sinnekkin laitettiin rullat alle ja sorvia alettiin siirtää.



Työ oli helppo ja se onnistui hyvin!




























torstai 25. lokakuuta 2012

Kunnossapitoasentajan blogi

Olemme Aapo Hiltunen ja Jesse Järvinen, opiskelemme Ammattiopisto Tavastiassa Kunnossapitoasentajiksi.